Innovatiivisuus voittaa myös rahoituksessa
Naava-kasvuyrityksen tuote on Naava-älyviherseinä, joka puhdistaa sisäilmaa luonnon ja teknologian yhteispelillä. Olemme saaneet kasvurahoitusta kasaan muutamassa vuodessa kahdeksan miljoonaa euroa sekä useamman miljoonan tukia, lainoja ja avustuksia eri instituutioilta.
Paitsi tuotekehitystyössä, pyrimme kekseliäisyyteen myös rahoituksen keräämisessä. Sijoittajina on yrittäjiä, naavalaisia, enkelisijoittajia, perhesijoitusyhtiöitä, riskirahoittajia, institutionaalisia sijoittajia ja “corporate venture capital” -yhtiöitä. Vastikään saimme päätökseen kaikille pohjoismaalaiselle avoimen 2,2 miljoonan euron B2B-yrityksen joukkorahoituskampanjan, joka oli tietääksemme Suomen suurin.
Suomi on hyvä harjoituspelikenttä, mutta markkinan pienuuden ja “puhtauden” takia suurin kysyntä on ulkomailla. Sinne pääsemiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.
Varsinkin kansainväliseen toimintaan on vaikea saada vauhtia pelkällä kassavirralla
Opettajataustani ansiosta yhteen- ja jakolaskut ovat tuttuja, mutta asiantuntevien talousraporttien ja ennustusten tekemiseen vaaditaan alan ammattilaiset. Kansainvälisiä rahoittajia ei saada epätarkoilla raporteilla. Siksi panostaminen niin tilitoimisto- kuin tilintarkastusosaamiseen on tärkeää: omaa tiimiämme on vahvistettu, ja valitsimme ulkopuoliset kumppanimme tarkkaan.
Kasvuyrityspelissä tulee olla koko ajan due diligence- ja fundraising-valmiudessa. Neuvotteluja on koko ajan päällä. Yhteinen kieli ja yhteiset arvot ovat tärkeitä, sillä riskirahoituspäätöksiä ei tehdä pelkällä fiiliksellä. Ammattimaisten talousmateriaalien merkitys on myös suuri.
Ennen ulkopuolista rahoitusta Naava oli kassavirtapositiivinen, mikä auttoi rahoittajien saamisessa. Sitä ennen kasvun ja kehittämisen maksoi asiakas, joka onkin paras rahoituskumppani. Ensimmäiset parikymmentä tuotetta myimme nöyrästi lakki kourassa ilman valmiita Naavoja. Tällä rahoituksella rakensimme ensimmäiset, ei vielä niin älykkäät viherseinät. Diili oli puolet nyt ja puolet myöhemmin, tyytyväisyystakuulla. Asiakkailta saadut rahat toimivat pesämunana tuotekehitysavustuksille.
Aina ei ole mahdollista toimia ensimmäisiä vuosia ilman ulkopuolista rahoitusta. Silloin pitää miettiä yrittäjien tai omistajien mindsettiä. Ovatko he valmiita olympiadiin, jossa pitää päästä koko ajan korkeammalle, pidemmälle ja nopeammin? Varsinkin kansainväliseen toimintaan on vaikea saada vauhtia pelkällä kassavirralla.
Nuorilla yrityksillä voi olla kapea ajattelumalli rahoituksen suhteen. Otetaan riskirahaa ja ulkopuolista apua. Voisiko tätä miettiä uudelleen? Olisiko järkevämpää saada resursseja käyttöön yhtiöiltä, joilla ne ovat jo “tyhjinä resursseina”? Usein kasvuyrityspelin startupeille onkin rahoituksen keräämistä tärkeämpää saada kasaan strategisia kumppanuuksia. Tässä toistuu liiketoiminnassa yleispätevä kaava: suunta x määrä x laatu = onnistuminen.