Yrityskaupoissa hyvät neuvot ovat tarpeen

Yritysostot lähtevät joko strategisesta tai operatiivisesta tarpeesta. Tai molemmista.
Strateginen tarve tulee usein kysymykseen, kun yritys ei syystä tai toisesta pysty laajentamaan liiketoimintaansa ostokohteen alueelle, mutta kasvu mahdollistuu yritysoston myötä. Esimerkiksi markkinointialalle on vaikeaa rekrytoida kokeneita teknisiä ihmisiä, ja tällöin yrityskauppa voi mahdollistaa kokeneiden osaajien hankinnan. Operatiivinen tarve voisi olla vastata kasvaneeseen kysyntään tehokkaammin ostamalla osaamista jota jo muutenkin on, mutta rekryämällä vauhti olisi liian hidas. Liiketoiminnan laajentaminen uudelle alueelle on yllätyksellistä, joten sen voisi luokitella strategiseksi.

Yritysostojen tulee aina perustua yrityksen strategiaan, ja siinä voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Hyvän strategisen pohdinnan myötä tulee samalla valittua ja priorisoitua ne asiat, joihin yritys haluaa aikaansa käyttää. Lisäksi tulee mietittyä tuottotavoitteet, henkilöstömuutokset, synergiat olemassa olevan liiketoiminnan kanssa, investoinnit ja monia muita tärkeitä asioita. Mikäli strategiaan sitten tulee mukaan yritysostot, syntyy tarve hankkia potentiaalisista ostokohteista tietoa.

Yritysostojen tulee aina perustua yrityksen strategiaan, ja siinä voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita.

Jo potentiaalisten ostettavien yritysten “shortlistin” laatimiseen tulee hankkia tietoa monesta lähteistä. Keskusteluiden myöhemmin syventyessä potentiaalisten yritysten kanssa korostuu tarve hakea ostokohteesta olennaista tietoa mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin kasvaa tarve yrityksen ulkopuolisen neuvonantajan hankkimiseksi.

Yrityskaupoissa neuvonantajaa voi hakea tilitoimistosta, tilintarkastusyhteisöltä, lakiasiaintoimistolta, konsultointiyritykseltä tai asiaan muuten perehtyneiltä ammattilaisilta. Kokeneella neuvonantajalla on valmiiksi mietityt listat olennaisesta tiedosta, mitä ostokohteesta tulee hankkia kuten asiakassopimukset, asiakaskohtainen laskutusdata, työntekijäsopimukset ja niin edelleen. Neuvonantajat pystyvät myös nopeasti tunnistamaan yrityskaupan riskit; kuten esimerkiksi työsopimuksista puuttuvat kilpailukiellot tai että laskutuksessa on merkittävää selittämätöntä kasvupoikkeamaa viimeisimpien kuukausien aikana.

Yrityskaupoissa tulee vastaan paljon asioita, joihin yrittäjän tai yritysjohdon tietotaito ei riitä. Tällaisia ovat muun muassa tasearvojen määrittäminen, maksettavat verot, osakassopimukset tai vaikkapa kaupan rahoittaminen.

Mitä enemmän neuvonantaja tuntee ostavan yrityksen toimintaa ja strategiaa, sitä tehokkaammin ja paremmin tämä osaa luonnollisesti myös auttaa yrityskaupoissa.

Yrityskauppa on suhteellisen vaikea tapahtuma ja prosessiin kannattaa jo alkuvaiheessa ottaa mukaan hyvät neuvonantajat. Neuvonantajaan on hyvä tukeutua myös silloin kun yritystä ollaan myymässä.

Kirjoittaja on P+SBD Digital Oy:n toimitusjohtaja. Hän on ollut osallisena useassa yrityskaupassa sekä ostavassa että myyvässä roolissa.