Työvoimaa ulkomailta – miten liikkeelle?

Työvoimapula on eräillä aloilla aiheuttanut tarpeen palkata ulkomaista työvoimaa. Ensimmäistä ulkomaanrekrytointia miettivän on tiedettävä muutama perusasia.
15.10.2017

Työnantajan on varmistettava ulkomaisen työntekijän oleskelu- ja työnteko-oikeus Suomessa. Tieto, esimerkiksi kopiot työn­tekijän oleskeluluvasta tai muusta ansiotyöhön oikeuttavasta oleskeluluvasta, passista tai oleskelulupakortista, on säilytettävä työpaikalla.

Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset kuin suomalaisia työntekijöitä. Työnantajan on tehtävä selvitys TE-toimistolle palkatessaan muun kuin Euroopan unionin kansalaisen. Selvityksessä on ilmoitettava työsuhteen keskeiset ehdot ja siinä on vakuutettava, että työehdot ovat työehtosopimuksen mukaiset. Työntekijän työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai työn pääteettäjään.

Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset kuin suomalaisia työntekijöitä.

Suomalainen henkilötunnus

Suomeen alle vuodeksi työskentelemään tuleva henkilö hakee suomalaisen henkilötunnuksen täyttämällä Verohallinnon rekisteröinti-ilmoituksen. Tarvitessaan veronumeron, hän voi pyytää sen samalla. Jos henkilöllä on aikomus olla Suomessa yli vuoden, henkilötunnus on haettava maistraatista.

Ilmoitus on toimitettava henkilökohtaisesti. Mukana on oltava voimassa oleva passi tai Schengen-alueen virallinen henkilötodistus ja tarvittaessa viisumi sekä mahdollisesti:
– EU- ja ETA-kansalaisilla todistus oleskeluoikeuden rekisteröinnistä, jos maahantulosta on kulunut kolme kuukautta,
– muilla kuin EU- ja ETA-kansalaisilla voimassa oleva työntekijän oleskelulupa, ellei kyseessä ole ulkomaalaislain mukainen lyhytaikainen työskentely tai
– työsopimus tai kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.

Oleskelulupa ja työnteko Suomessa

EU- ja ETA-maat
Euroopan unionin jäsenmaan, Pohjoismaan tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse anoa työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. Heillä on oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa EU:n vapaan liikkuvuuden nojalla kansalaisuutensa perusteella. EU- ja ETA-kansalaisen on kuitenkin rekisteröitävä oleskeluoikeutensa maahanmuuttoviraston palvelupisteessä, jos työ Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Pohjoismaiden kansalaisille riittää, että he tekevät ilmoituksen maistraattiin.

Muut kuin EU- ja ETA-maat
Muiden kuin EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisen työnteko Suomessa edellyttää yleensä työntekijän oleskelulupaa. Vaikka työntekijän oleskelulupaa ei edellytettäisi, vaaditaan työn tekemiseen yleensä voimassa oleva oleskelulupa.

Oleskelulupa
Oleskelulupaan saattaa liittyä työnteko-oikeus, jolloin se on kirjattu oleskelukorttiin.
Mikäli oleskelu Suomessa kestää alle 90 päivää, ei tarvita oleskelulupaa vaan voi hakea viisumin, mikäli ei ole kyse viisumivapaan maan kansalaisesta.

Työnantaja ei voi hakea työntekijän oleskelulupaa työntekijän puolesta.

Työntekijän oleskelulupa
Työpaikan on oltava valmiina ennen kuin voi hakea työntekijän oleskelulupaa. Työnantaja vahvistaa palkkaavansa työntekijän tekemällä työsopimuksen tai antamalla työsopimuksen sisältöä vastaavat tiedot TE-keskuksen lomakkeella TEM 054, jolla työnantaja myös vahvistaa työsuhteen tiedot. Työskentelyä ei voi aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty.

Työntekijän oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti ammattialalle, johon työ kuuluu. Lupa voidaan myöntää myös koskemaan useampaa ammattialaa. Joskus lupa myönnetään vain tietyn työnantajan palveluksessa tapahtuvaa työtä varten.

Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Sen jälkeen haettava lupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikaisen luvan jatkohakemus on tehtävä ennen kuin voimassaoleva oleskelulupa umpeutuu. Työnantaja ei voi hakea työntekijän oleskelulupaa työntekijän puolesta.

Verotus ja lakisääteiset sivukulut

Henkilö on yleisesti verovelvollinen, kun hän oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajan ja/tai varsinainen asunto ja koti ovat Suomessa. Verotoimisto antaa henkilölle normaalin verokortin, jonka mukaan palkasta tehdään ennakonpidätys.

Rajoitetusti verovelvollinen työskentelee Suomessa enintään kuusi kuukautta. Verotoimisto antaa henkilölle lähdeverokortin, jonka mukaan lähdevero pidätetään Suomessa ansaituista tuloista. Lähdeverokortissa voi olla merkintä lähdeverohuojennuksesta, joka on 510 € kuukaudessa tai 17 € päivässä. Ilman merkintää vähennystä ei voi tehdä. Rajoitetusti verovelvollinen voi hakea itselleen progressiivisen verotuksen.

TyEL- ja työttömyysvakuutus sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu on hoidettava samoin kuin suomalaisesta työntekijästä, jos työntekijä ei esitä yleensä kotivaltiostaan saamansa A1/E101 -todistusta, joka osoittaa hänen kuuluvan kotivaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Työnantaja pidättää työntekijän osuudet palkasta normaalisti. Rajoitetusti verovelvolliselta vähennetään palkasta lähdeveron lisäksi sairausvakuutusmaksu, jos hän työskentelee yli neljä, mutta alle kuusi kuukautta Suomessa ilman A1-todistusta. Alle neljä kuukautta työskentelevältä tätä ei pidätetä.

Millä aloilla?

TE-toimistojen työvoimabarometri julkaistiin maaliskuussa 2017. Sen mukaan pulaa työvoimasta on erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä rakennusalalla. Yleistymässä on myös pula joistain teollisuuden työntekijöistä, kuten hitsaajista ja koneistajista. Lisäksi kodinhoitajia tarvittaisiin kotipalveluun enemmän.

Työvoimabarometrissa esiin nousivat seuraavat ammatit:
– betonirakentajat ja raudoittajat, ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat, rakennusinsinööri ja rakennusalan työnjohtajat, lattianpäällystystyöntekijät, kattoasentajat ja -korjaajat, maansiirtokoneiden ynnä muiden kuljettajat,
– kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), kotiapulaiset ja -siivoojat,
– kuulontutkijat ja puheterapeutit, bioanalyytikot (terveydenhuolto), psykologit, suuhygienistit, hammaslääkärit sekä
– lastentarhanopettajat ja erityisopettajat.

Mistä työntekijöitä?

Työ- ja elinkeinotoimistoissa on EURES-neuvojia, jotka kuuluvat koko Euroopan alueella toimivaan julkisten työhallintojen yhteiseen työnvälityspalveluun. (EURES = European Employment Services). Osa palveluista on maksullisia.

Linkkejä:
yrityssuomi.fi
vero.fi
te-palvelut.fi
kela.fi
migri.fi
tyosuojelu.fi

Työnantaja, muista!

Varmista henkilön
– henkilöllisyys
– oikeus oleskella Suomessa
– oikeus tehdä täällä työtä
– suomalainen henkilötunnus
– verokortti – jos henkilöllä on lähdeverokortti, oleskeleeko Suomessa alle 4 kk vai 4–6 kk
– Suomen vai kotimaansa sosiaaliturva; A1-todistus tai vastaava lähtömaasta

Tee sopimukset ja ilmoitukset
– työsopimus tai kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista
– ilmoitus TE-toimistoon, mikäli henkilö on EU- tai ETA-maan ulkopuolelta

→ velvollisuus koskee myös Suomessa toimivaa toimeksiantajaa, kun työntekijät ovat ulkomaisen työnantajan työntekijöitä

Työnteko-oikeuden perusteet

Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa voi perustua seuraaviin seikkoihin:
– Henkilö on EU- tai ETA-maan kansalainen
– Työntekijällä on voimassa oleva oleskelulupa
– Työntekijä ei ulkomaalaislain nojalla tarvitse oleskelulupaa
→ Tilanne koskee esimerkiksi lyhytaikaisia (90 pv) tiede-, kulttuuri- ja urheilutehtäviä sekä puutarha-alan töitä. Työnteko-oikeus on aina varmistettava Maahanmuuttovirastosta

– Opiskelija tekee opiskelijan oleskeluluvalla tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyötä
→ Muuta työtä voi tehdä keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana ja vapaasti loma-aikoina

PalkkahallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki