Maksuperusteinen arvonlisävero – kuka hyötyy, kuka ei?

Vuoden 2017 alusta lähtien yrityksillä on ollut mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisä­verotukseen myös muun kuin käteismyynnin osalta. Merkittävimpiä hyötyjiä ovat isojen yritysten alihankkijat, joiden liiketoiminta kärsii pitkistä maksuajoista.
15.12.2017 Tuomas Tahvanainen, Leppävaaran Laskenta Oy, Taloushallintoliiton varapuheenjohtaja

Vuoden 2017 alusta lähtien yritykset ovat voineet hyödyntää maksuperusteista arvonlisäverotusta myös muun kuin käteismyynnin osalta. Laskuttava yritys, jonka liike­vaihto on alle 500 000 euroa, voi siis kohdentaa myynnin arvonlisäveron laskutuskuukauden sijaan sen kuukauden arvonlisäverolaskelmalle, jonka aikana maksu on kertynyt. Liikkeen- ja ammatinharjoittajalla liikevaihto­rajaa ei ole.

Maksuperusteisuuden rajoitteet

Jos yritys, pois lukien liikkeen- ja ammatinharjoittaja, valitsee laskutusmyyntiin maksuperusteen, sitä pitää käyttää myös ostolaskuihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä saa esimerkiksi osamaksulla hankitun koneen tai laitteen sisältämän veron hyödykseen vasta vähitellen sitä mukaa, kun osamaksuerät tulevat maksetuiksi. Vähennystä ei siis saa heti kerralla ja kokomääräisenä siltä kuukaudelta, jona kone on tullut yrityksen pihaan.

Maksuperusteisuutta ei ­voi myöskään soveltaa tuonteihin, vienteihin eikä EU-alueen yhteisö­myynteihin tai yhteisöhankintoihin.

Kuka hyötyy maksuperusteisesta arvonlisäverosta

Merkittävimpiä hyötyjiä maksuperusteisesta arvonlisäverosta ovat isojen yritysten alihankkijat, jotka kärsivät omien ­myyntiensä osalta pitkistä maksuajoista. Maksuperusteisuudesta voidaan nähdä olevan hyötyä yhtiöille, joilla myyntiin liittyvä osto ja varsinainen myynti tapahtuvat lähellä toisiaan, eikä myyntiin liity merkittäviä ostoja.

Esimerkkinä hyötyjästä on palveluliiketoiminta, jossa palvelu muodostuu pääasiassa yrittäjän tai työntekijän työsuoritteesta.

Tilitoimistot ovat oman asiakaskuntansa osalta parhaita arvioimaan, kannattaako maksuperusteisuuteen siirtyä.

Kenelle maksuperusteisuudesta ei ole hyötyä

Sellaisessa toiminnassa, jossa ostot tapahtuvat etupainotteisesti, maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta on jopa haittaa. Tällaista toimintaa on muun muassa kauppa, jonka varasto on suuri ja varaston kierto pitkä. Myöskään investointi­painotteinen toiminta ei hyödy maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta, mistä hyviä esimerkkejä ovat kuljetus sekä taksiautoilijat: jos auto hankintaan esimerkiksi osamaksusopimuksella, ajoneuvon kauppasummaan liittyvää arvonlisäveroa ei pystytä heti hyödyntämään.

Maksuperusteisesta arvonlisä­verosta eivät hyödy myöskään toimintansa alkuvaiheessa olevat yhtiöt, joiden toimintaan liittyy vielä enemmän kuluja ja investointeja kuin myyntituottoja. Näin ollen start-up-yhtiöille maksuperusteisuudesta ei ole juurikaan hyötyä.

Maksuaika pidentyy jopa vuoteen

Mikäli yrityksen liikevaihto on vuodessa enintään 100 000 euroa, se voi hakemuksesta ryhtyä raportoimaan arvonlisäverot kuukauden sijaan kolmen kuukauden jaksoilta. Mikäli tämän tyyppinen yritys on luovuttanut suoritteen joulukuussa ja saanut maksun tammikuussa, on sen tullut tilittää arvonlisävero helmikuun 12. päivä. Jos yritys siirtyy hyödyntämään maksuperusteista arvonlisäverotusta, siirtyy sen arvonlisäverojen tilityshetki toukokuun viimeiselle päivälle.

Tilitysvelvollisuus on siis pitkittynyt kyseisessä tapauksessa jopa kolme kuukautta.
Vastaavassa tilanteessa kerran vuodessa arvonlisäveroja raportoivan yrityksen, jonka liike­vaihto on siis enintään ­30 000 euroa ja joka on hakeutunut vuoden pituiseen ilmoitus- ja maksujaksoon, arvonlisäverojen tilitysvelvollisuus siirtyy vuodella eteenpäin, helmikuun viimeiseen päivään, joka on vuosi-ilmoittajan ilmoitus- ja maksupäivä.

Miten maksuperusteinen arvonlisävero otetaan käyttöön

Tilitoimistot ovat oman asiakaskuntansa osalta parhaita arvioimaan, kannattaako maksuperusteisuuteen siirtyä. Jos maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta nähdään olevan hyötyä, voidaan malliin siirtyä vapaasti ilman erillistä hakemusta tai ilmoitusta Verohallinnolle.

Jos yrityksen liikevaihto ylittää 500 000 euroa tilikauden aikana ennakoimattomasta tai yllättävästä syystä, voi maksuperusteisuutta jatkaa tilikauden loppuun. Seuraavan tilikauden alussa tilitykset tulee muuttaa suorite­perusteiseksi. Jos yrityksen toiminta taas on supistumaan päin, ja liikevaihto on laskemassa tilikaudella 500 000 euron alle, voidaan siirtyminen maksu­perusteiseen malliin tehdä myös kesken tilikauden.

Vaikka 500 000 euron liikevaihtoraja ylittyisi, on maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen siirtyminen mahdollista myös yhtiöillä, joilla on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös. Näitä ovat mikroyritykset (liikevaihto alle 700 000 euroa), jotka ovat yhdistyksiä tai säätiöitä ja jotka eivät ole osa konsernia ja näin ollen velvollisia laatimaan konsernitilinpäätöstä.

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki